1.
Tutkimuksen lähtökohdat
Tutkimukseni
ja taiteellisen toimintani aihe on maisema Ruovedellä, Pirkanmaalla.
Jatko-opintojen taiteellinen toiminta on tuotettua kuvamateriaalia näyttelyyn
ja näyttelyteosten valmistumisen prosessi. Tuotan aineistoa myös
näyttelyjärjestäjänä, opettajana ja tuottajana. Tämä aineisto tallentuu
kotisivulleni http://www.tiinalamminen.fi/
ja nettipäiväkirjaan http://tiinalamminen.blogspot.fi/ sekä
yhteistyökumppaneiden julkaisemana.
Kansallistaiteilijat
Akseli Gallen-Kallela ja Ellen Thesleff työskentelivät Ruovedellä 1800- ja
1900-luvulla. Seudulla on työskennellyt useita ammattitaiteilijoita ja
paikkakunnan taideyhdistyksen toiminta on vireää.
Kansallistaiteilijan
maalaamaa maisemaa on taidehistoriassa käsitelty kahdella tavalla. Se on
haluttu nähdä kansallisromanttisena symbolina ja abstraktiota lähenevänä
mielenmaisemana. Lähden liikkeelle Ruoveden maisemakuvan taidehistoriallisesta
paikantamisesta ja sen taidehistoriallisesta tulkinnasta. Tästä lähtökohdasta
käsin haluan arvioida nykytaiteen tarjoamia, uusia mahdollisuuksia tulkita
aistein havaittavissa olevaa, paikannettavaa maisemakuvaa. Tämä tarkoittaa
esimerkiksi harrastajien maisematyöskentelyn tarkastelua yhteisötaiteen
näkökulmasta ja taiteilijan värinkäyttöä osana teoksen analyysia. Maisema
itsessään ei ole kiinnostukseni ensisijainen kohde, vaan tutkimuksen kohteena
on havainnosta syntyvä visuaalinen materiaali; ensisijaisesti maalattu maiseman
kuva.
Maaseutu
yhteiskunnallisessa arkikeskustelussa on korostetusti esillä talouden
näkökulmasta. Haluan tarkastella
maaseutua kulttuuriympäristönä. Tämä toteutuu esimerkiksi kysymyksessä miten
useamman vuoden kestävä, paikkaan sitoutunut itseisarvoisen taiteen konsepti
voi kehittää paikkakunnalle uutta toimijuutta ja sosiaalista hyvinvointia.
Projektissa muodostuu toiminnallinen malli, jota voi soveltaa myös muilla
paikkakunnilla. Ruovesi on minulle tuttu mm. Taidemaalaus-lehdelle
tuottamastani Thesleff-viikosta 2010. Kittilän Kaukosessa toteutui
Thesleff-viikolle rinnasteinen Särestöniemi-projekti 2011. Nämä toteutuneet tapahtumat
ovat toisiinsa verrattavissa positiivisella tavalla.
Useiden
suomalaisten taiteilijoiden tuotanto liittyy tiettyyn alueeseen ja paikkakuntaan.
Tällaisia taiteilijoita ovat esimerkiksi Juho Kyyhkynen, Niilo Hyttinen, Vilho
Lampi ja Pekka Halonen. Alajärvellä sijaitsevan Nelimarkka-museon toiminnassa
ja kokoelmissa Eero Nelimarkan ja Veikko Vionojan taiteellinen tuotanto on keskeinen
sisältö. Museo ylläpitää taiteilijaresidenssiä. Tutkimuksessa syntyvään
toiminnalliseen malliin voidaan liittää myös residenssitoiminnan kehittäminen. Mikä
on residenssitoiminnan menestymisen ja paikan hengen synnyttämiseen keskeisesti
vaikuttaneen ja vaikuttavan taiteilijatyön välinen suhde?
Tutkimuksen
taiteellisen osion onnistumisen edellytys on laaja-alainen yhteistyö eri
toimijoiden kanssa. Kolme vuotta kestävän Ruoveden maisema -projektin yhteistyöstä
on alustavasti sovittu mm. Pekkalan kartanon, Ruoveden Taideyhdistyksen,
Ruoveden kunnan, Tampereen kesäyliopiston ja Pirkanmaan Aluetaidemuseon kanssa.
Kulttuuripoliittisena
kannanottona toivon voivani osoittaa, että useamman vuoden kestävä
maisemamaalauksen projekti itsessään ja maalaus itseisarvoisena tuottaa
toimijuutta ja sosiaalista hyvinvointia esittämisensä paikkakunnalla. Tämän
toteutumista voi seurata Ruoveden maisema -projektissa esimerkiksi seminaarin
osallistujaseurantatutkimuksena, näyttelypaikan kävijämäärätutkimuksena ja harrastajakurssipalautteena.
On tärkeää tuottaa viitteellisestäkin tietoa alueellisen kuvataiteilijan työn
merkityksellisyydestä. Esimerkiksi Anita Kankaan ja Kalevi Kivistön Opetus- ja
kulttuuriministeriölle vuonna laatimassa raportissa Kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikka on ehdotus
läänintaiteilijan ammattikuvan kehittämisestä kuntatason tarpeista katsoen.
Yhteisötaide
tarjoaa uuden näkökulman luoda ja tarkastella taidetta. Kuvataiteen
harrastaminen on yhteisöllinen tapahtuma. Havaintojen tekeminen, luonnostelu ja
materiaalivalinnat ovat osa teoskokonaisuutta. Ajattelen maisemaa kuvana,
ensisijaisesti maalauksena, joka pitää sisällään taidehistoriasta tunnetun
tulkinnan ja tyylien kirjon, mutta myös yhteisöllisesti jaettavissa olevan
merkityksen. Kuvaksi ja maalaukseksi edennyt havainto maisemasta ei ole sidoksissa
yhteen näkökulmaan taiteesta tai se ei ole pelkkä omistajuuden kuva.
Valmistunut teos on sitoutunut aikaansa ja kertoo siitä laajemmin. Havainto on
kertomalla ja maalaamalla, taiteen keinoin, purettavissa oleva kokemus.
Taiteilijan
tieto värimateriaalista, esimerkiksi sen teknisestä laadusta, ohjaa värin
käyttöä. Värin käyttö maalauksessa on käsitteellistynyt tietoiseksi.
Maisemamaalauksessakin paikallisvärisyyden rinnalla ovat symboliset,
historialliset ja arkisesti sattumanvaraiset käytön perusteet sekä tieto näistä
käytön eri perusteista. Tämä lähestymistapa väriin on nykytaiteen teostulkintaa
läpileikkaavana sivussa, siitä huolimatta, että se on jo selkeästi kirjoitettu
osaksi modernin maalauksen traditiota. Keskityn värinkäyttöön omassa
taiteellisessa työskentelyssäni, taiteilijan aiheen, vaikutelman (impression)
ja mielentilan (ekspression) rinnalla. Reidar Särestöniemi on tästä hyvä
esimerkki. Hänen teostensa tekninen toteutus on ollut esillä konservoinnin
näkökulmasta, hänen tuotantonsa on totuttu liittämään aikalaistaiteen
informalistiseen traditioon. Maalausten pintaa ei nähdäkseni kuitenkaan ole pidetty
toden naturalistisena kopiona. Särestöniemen maalaus jäkälöityneen kiven
näköiskuvana on tekijänsä maailmankuvan heijaste. Läheltä tarkasteltavaan kopioon
mikromaailmasta on sidottu maailmanääri. Siinä ovat yhtä niin teoksen maalari
kuin sen katsojakin.
2.
Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset
Tutkimukseni
tavoitteena on tarkastella kulttuurihistoriallisesti merkityksellistä Ruoveden
maisemaa nykytaiteilijan näkökulmasta. Tutkimuksessani määrittelen maiseman ja
siitä tehdyn maisemakuvan suhteen, rinnastan maisemahavainnon ajatteluun ja
vertaan näitä erilaisiin, eri aikoina tehtyihin kuvatulkintoihin. Keskityn
maisemamaalaukseen yhteisöllisenä kokemuksena ja väriin maalauksessa.
Tutkimuksissani
etsin vastausta seuraaviin kysymyksiin:
Millainen on
maisemamaalauksen yhteisöllinen kokemus?
Mikä merkitys
on värillä maalauksessa ja yhteisöllisessä kokemuksessa?
Miten
maalaamalla ja piirtämällä tehty paikan merkitseminen on poliittista?
Jos
nykytaiteen nähdään sitoutuneen globaalisuuteen ja yleisöä tavoittelevaan
tehokkuuteen, niin onko paikkaan sitoutuminen syrjässä olemista?
Mikä
yhteiskunnallinen merkitys on paikkaan sitoutuneella taiteilijalla ja
taiteella?
3.
Tutkimuksen menetelmät, teoria ja aineisto
Uuden
aineiston keruu alkaa harrastajataiteilijoiden näyttelyn kokoamisena Ruoveden
kunnan kesänäyttelytilaan, Viljamakasiiniin 2013. Näyttelyssä esitellään
maalauksia Ruoveden maisemasta. Tässä on
keskeistä yhteistyö Ruoveden Taideyhdistyksen kanssa. Vertailumateriaalina
tutustun paikkakunnalla toimineiden ammattitaiteilijoiden tuotantoon ja tiivistän
aiheesta taidehistoriallisen kokonaiskuvan.
Nähdäkseni
ikonografia ja Edwin Panofskyn ikonologinen metodi on edelleen käyttökelpoinen
purkaessani maalatun kuvan sanallisia perusteita. Valitsemani kuva-aihe ei
liiku laajasti visuaalisessa kulttuurissa vaan on sidottu vahvaan traditioon. Altti Kuusamo on osoittanut ikonologian
soveltuvan myös abstraktin taiteen tulkintaan. Ikonografisten vaiheiden,
määrittelyn ja havainnon nimeämisen sekä tyylillisen vertailun jälkeen,
ikonologisen tason synteesissä voi syntyneen teoksen ja siitä tehdyn tulkinnan
nähdä kulttuurisena symbolina. Intuitio osana Panofskyn ikonografiaa on
hedelmällinen lähtökohta.
Näkökulmani
maisemakuvaan on toinen kuin esimerkiksi viimevuosien maisemantutkimusta
koonneessa Tunne maisema -kirjassa
(2011), toim. Seija Heinänen, Pauline von Bonsdorff, Virpi Kaukio. Tutkimukseni
piiriin eivät kuulu valokuvattu maisema tai esimerkiksi omistajuuden, vallan,
sukupuolen tai luonnonsuojelun näkökulmasta katsottu maisema. Olen kiinnostunut
taiteilijan tietoisen havainnon ja teknisen valinnan välisestä suhteesta,
erityisesti värinkäytöstä. Materiaalivalinta nousee tulkittavaksi aiheeksi.
Toinen keskeinen aineisto on taiteilijan puhe maisemamaalauksesta.
Osana
näyttelyä käyn harrastajamaalareiden kanssa keskusteluja paikkakunnan
maisemasta ja siitä, miten suhde maisemaan on muuttunut niinä vuosina kun
maisemassa on työskennelty – tai siitä, mitä maalatessa oikein tapahtuu.
Kokemuksen käsite on olennainen tutkimuksessa, jonka viitekehystä toisaalla
ovat maiseman, kansallismaiseman ja kansalliskuvaston käsitteet. Tuotan
aineistoa maiseman merkityksellisyydestä yhteisöllisenä projektiona.
Osallistavia asioita ovat yhdessä oleminen, osallistuminen kursseille, paikassa
työskentely ja näyttelyn järjestäminen. Viljamakasiinin näyttelyssä on mukana
Ruoveden maisema maantieteellisenä alueena. Tämä on tilaisuus kerätä
materiaalia kirjaa tai nettijulkaisua varten.
Tuotan
ammattitaiteilijoiden kutsunäyttelyn Viljamakasiiniin heinäkuussa 2014.
Näyttelyyn liittyvät ammattitaiteilijoiden työskentelyjakso ja maisemaseminaari
Pekkalan kartanossa. Tämän ensimmäisen seminaarin sisältöön kuuluvat Ruoveden
maisemakuvan taidehistoriallinen paikantaminen ja taidehistoriallinen tulkinta.
Esittelen harrastajien haastattelussa saadun tiedon maisemamaalauksesta
yhteisötaiteen näkökulmasta. Yksi seminaarin näkökulma on
maaseutututkimuksesta: Kulttuurin merkitys maaseudulle. Seminaarin tehtävä on
esitellä Viljamakasiinin näyttelyn taiteilijat.
4.
Taiteellinen osio ja paralleelimaisema
Keskeinen
aiheeni maalata ja havaita Ruoveden maisemaa on Pekkalan kartanon Pekkalan
lahti. Maisema sijaitsee maantieteellisesti Thesleffin ja Gallen-Kallelan
kesänviettopaikkojen välissä. Etäisyyttä Pekkalasta molempiin paikkoihin on
runsaat kymmenen kilometriä.
Maalaamani
maisemakuva muodostuu esittävän aiheen kuvaamiseen tarvittavasta piirustuksesta
ja abstrakteista väripinnoista. Kohdennan kiinnostukseni valintoihin joiden
avulla kuvan abstraktit väripinnat syntyvät. Näyttely Viljamakasiinissa kesällä
2015 on ensimmäinen osa jatko-opintojen taiteellista osuutta. Taiteellinen osa
muodostuu yksityisnäyttelyistä vuosina 2015, 2016 ja 2017.
Vuoden 2015
seminaarissa kerron edellisen vuoden symposium-maalareiden
materiaalivalinnoista maisematyöskentelyn yhteydessä. Seminaariesitelmän
aineistoa ovat osallistujien kanssa käydyt keskustelut. Seminaarin muuta
sisältöä on tieto värikäytöstä maisemamaalauksessa: paikallisvärisyydestä
symbolivärisyyteen ja katsaus väriteknologiaan; myös konservaattorin puhe on
pohjustus aihepiiriin.
Taiteellisen
osion keskeinen maisema on Pekkalan lahti Ruovedellä. Toisella puolen lahden
ranta rajautuu istutettuun lehtipuukujaan, vuonomaisen lahden toista rantaa
peittää metsä havupuineen. Lahden poukamasta kohoavat viljapellot. Rannassa
kasvaa heinää ja lumpeita.
Minulle on
tuttu Seehausen am Staffelseen baijerilainen maisema. Gabriela Münter asui
Murnaussa ja seudulla työskentelivät myös muita Das Blaue Reiter –ryhmän
jäseniä 1900-luvun alussa. Ryhmän jäsenistä Gabriela Münter jäi asumaan paikkakunnalle.
Hän kuvasi asuinpaikkansa maisemia ekspressiivisesti, voimakkain värein. Münterin
järvinäkymässä ovat mukana kylä kirkkoineen ja metsän takana kohoavat Alpit.
Työskentelen jatko-opintojen aikana tavoitteellisesti Baijerissa; vertaan
keskeisten käsitteiden, kuten maiseman merkityssuhteita Ruovedellä ja Murnaussa
ja tuotan osaksi jatko-opintojeni taiteellista osuutta Saksaan
yksityisnäyttelyn.
Minulla on
taiteilijan intuitiivinen kiinnostus Seehausen am Staffelseen alppimaisemaan Ruoveden paralleelimaisemana.
Vastaavia paralleelimaisemia on Suomen taiteessa ollut mm. Werner Holmbergilla
ja Victor Westerholmilla.
Tutkimuksen
aikataulu
2012 –
2013 tutkimuksen teoria- ja
metodikirjallisuuteen perehtyminen.
2013 Ruoveden maisema -aiheinen yksityisnäyttely Galeri
Arja Decker, Hohenbrunn 13.1. – 24.2. http://www.arjadecker.de/ ja työskentelyjakso
Baijerissa tammi – helmikuussa.
Näyttelyn
tuottaminen harrastajataiteilijoiden Ruovesi-aiheisista maalauksista Ruoveden Viljamakasiiniin
8.7. – 4.8. Haastattelut ja teosten tallentaminen osana näyttelyn kokoamisen
työtä. Taidehistoriallisen kokonaiskuvan saaminen Ruoveden taiteilijoista ja
heidän teoksistaan. Harrastajakurssin toteutuminen Pekkalan kartanossa,
yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
2013 – 2014 aineiston
keruu ja tulkinta
2014
Ammattitaiteilijoiden kutsunäyttely Ruoveden Viljamakasiinin yläkerrassa,
työskentelysymposiumin ja seminaarin järjestäminen yhteistyössä Tampereen
kesäyliopiston kanssa. Harrastajakurssin tuottaminen Pekkalan kartanoon, yhteistyö
Ruoveden taideyhdistyksen kanssa. Työskentelyjakso Baijerissa.
2014 – 2015
tutkimustulokset ja niiden tarkastelu suhteessa teoriataustaan
2015
Näyttely Viljamakasiinissa heinäkuussa. Taiteilijan värin käyttöä ja väriä
materiaalina käsittelevän seminaarin järjestäminen Ruovedelle.
Harrastajakurssin tuottaminen Pekkalan kartanoon, yhteistyö Ruoveden
taideyhdistyksen kanssa. Työskentelyjakso Baijerissa.
2015 – 2016
väitöskirjan ensimmäisen version kirjoittaminen. Näyttely Suomessa.
2016 – 2017 väitöskirjan
viimeistely. Näyttely Baijerissa.
2017 väitös
Lähdekirjallisuutta
Heinänen,
Seija, Bonsdorff von, Pauline ja Kaukio, Virpi (toim.), Tunne maisema (2011).
Maahenki.
Kalhama, Päivi (toim.), Muotoutuva maalaus – konteksteja
ja kohtaamisia (2006). Kuvataideakatemia.
Kangas, Anita
ja Kivistö, Kalevi Kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikka –raportti
(2011). Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kivimäki, Kati ja Kolsio Hannele (toim.), Yhteyksiä –
Asiaa yhteisötaiteesta (2007). Raumars ry.
Klemelä, Päivi ja Mahlanen Soili, Tammelan kylät
taiteilijoiden silmin (2009). Tammelan kunta.
Kuusamo, Altti, Tyylistä tapaan Semiotiikka, tyyli,
ikonografia (1996). Gaudeamus.
Lukkarinen Ville ja Waenerberg Annika, Suomi-kuvasta
mielenmaisemaan (2004). SKS.
Waenerberg, Annika ja Satu Kähkönen, Taidetta
tutkimaan menetelmiä ja näkökulmia (2012). Kampus Kustannus.
Vattimo, Giannni. Tulkinnan etiikka (1999).
Tutkijaliitto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti