Referaatit aamupäivän esityksistä
http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/fi/web/pirkanmaa/uutinen/-/news/176076;jsessionid=0420A6D8CA7B348239BAD69162F72AAA?p_p_auth=5C5sYY41
Kaija Suni,
projektikoordinaattori Frame
Frame on OKMn tukema säätiö, joka tukee suomalaisen
visuaalisen taiteen kansainvälistymistä. Visuaaliseksi taiteeksi on rajattu
kuvataide, valokuvataide, mediataide, taidekäsityö, sarjakuvataide ja tässä on
paino sanalla TAIDE. Mukana ei ole design tai arkkitehtuuri.
Suni uskoo, että Framestä tulee aktiivinen ja osallistuva
toimija, mutta se tulee näkymään pitemmällä tähtäimellä. Framen säädekirjan
allekirjoitettiin joulukuussa 2011. Helmikuussa OKMn nimitti hallituksen
tunnetuista suomalaisista taiteilijoista, hallituksen puheenjohtaja on Jan
Kaila.
Huhti-toukokuussa oli apurahakierros, tällä ensimmäisellä
hakukierroksella hakemuksia kertyi 210. Framen valtuuskunnassa mm. Lauri Savisaari
Tampereelta.
Kuluvanan syksynä on valittu uusi johtaja, toinen apurahakierros
on työn alla ja vakinaisen henkilökunnan rekrytointi on aloitettu. Venetsian
kuvataidebiennaali kuuluu Framen tehtäviin, biennaaliin saatiin 40 hakemusta
lähinnä Suomesta. Antti Laitinen ja Terike Haapoja edustavat Suomea ensi
kesänä.
Taiteilijoiden luetteloimia toimintaodotuksia ovat mm. taiteilijoiden
esittely ulkomaalaisille toimijoille, apurahat ja tiedottaminen. Vastauksia on
haluttu kysymyksiin mistä tietoa saa, kuinka aktiivinen taiteilija saa olla ja
miten lähestyä. Myös toiminta yleisemmin kiinnostaa ja tieto
residenssitoiminnasta. Taiteilija on tervetullut käymään kylässä ja
verkkosivuilta löytyy tietoa tarkemmin. Frame järjestää kuraattorivierailuja
kuraattorin toiveiden mukaan. Kuraattoreilla on monesti hyvin tarkka käsitys
siitä mitkä taiteilijat kiinnostavat, se on syy miksi uusia taiteilijoita ei ole helppo saada
mukaan. Portfolioarkiston kohtalo? Vanhentunut se on, kohtalo on toistaiseksi avoinna.
Framen tehtäviin kuuluvat apurahojen ja tukien jako ja tähän
liittyvät neuvontapalvelut, tueka on luvassa niin suomalaisille kuin
ulkomaisille taiteilijoille, hakijoina voivat olla myös instituutit, museot,
galleriat ja muut toimijat. Tehtäviä ovat myös asiantuntijapalvelut, taiteilija-
ja kuraattoriresidenssit, Venetsian biennaali ja uutena tiedotustoiminta ja
viestintä kotimaassa ja ulkomailla.
Esimerkkejä tuettavista hankkeista ovat ulkomailla
järjestettävä näyttely, muu visuaaliseen taiteeseen liittyvä tapahtuma,
julkaisujen käännökset, matka ja majoituskulut (ei päivärahoja), teosten
kuljetus ja asiantuntijavierailujen kulut
Huomattavaa: Laatua korostetaan arvioitaessa hakemuksia,
yhteistyökumppani ulkomailla on merkittävä ja luotettava.
office@frame-fund.fi
ilmoittaudu spostilistalle!
www.frame-fund.fi
Kommentti: museonjohtaja Taina
Myllyharju, Tampereen Taidemuseo
Framesta tieto ei ole kulkenut. Museot mainitaan uusina
Frame hakijoina, mutta mihin museot voivat hakea, kun enää ei juuri viedä
näyttelyitä ulkomaille. Rahaa toimintaan ei enää ole, se menee ihmisiin ja
seiniin. Kehitys on yhtäläinen ympäri Suomea. Tiedottamisen kautta toivoisin
rohkaista hakemiseen.
Museoiden ja gallerioiden henkilökunta ei ole voinut hakea esim.
New Yorkiin. Positiivisia asioita tapahtuu Pirkanmaalta, pitäisi myös edistää
niin, että päätöksenteko ei keskity vain
Helsinkiin.
Muutoksia on myös museokentässä. Valtion taidemuseon säätiö
toteutuu, miten siinä käy taidemuseoalan kehittämisen? Miten onnistuu taidemuseoiden
asioista puhuminen? Taidemuseoväellä on kapinahenkeä on ja omavetoisesta
yhteistyöstä on sovittukin.
Taike tulee, alueellisten taidetoimikunnan tehtävät
muuttuvat, miten tieto kulkee jatkossa? Tästähän myös taiteilijat
huolestuneita.
Riikka Leskinen CIMO
EUn kulttuurirahoituskanavat keskittyvät puhtaasti
kansainvälisiin asioihin.
Seuraavan ohjelmakauden seitsemän vuoden sykli alkaa 2014.
Kulttuuriohjelma keskittyy kulttuuriorganisaatioihin (keskityn tässä
esityksessä tähän), muut ohjelmat ovat Grundtvig ja kansalaisten Eurooppa.
Yhteistä näille on, että tuetaan eurooppalaisia yhteistyöhankkeita jotka
toteutuvat eurooppalaisella kulttuurialueella.
CIMO:n tehtäviä olet näistä ohjelmista tiedottaminen, Nordplus
ohjelmat, apurahaohjelmat ja työharjoittelut, suomen kielen opetus ja kulttuuri
ulkomailla ja kirjallisuuden kääntäminen.
Kulttuuriohjelmasta myönnetään rahaa kulttuuriorganisaatioille,
yhdistyksille, taidemuseoille ym ym Tekemämme selvityksen mukaan osarahoitus,
joka on 50-60% on, onnistuu hyvin myös pienemmillekin
toimijoille. Ohjelmassa ei ole kiintiöitä eri taiteenaloille tai eri maille.
Hankkeet arvioidaan Brysselissä. AV-aloille on ollut kuluvalla kaudella oma
ohjelmansa. Cultural Contact Points, annetaan neuvontaa tiedotuspisteissä joka
maassa. Ohjelma kattaa 37 maata: EU,
ehdokasmaat ja Eta.
Tuettavia aloja ovat liikkuvuus, levityksen edistäminen ja kulttuurien
välinen vuoropuhelu sekä teosten ja tapahtumien luominen yhteistuotantona.
Tärkeää tässä on hankkeen laaja-alaisuus! Esimerkiksi toteutuu useammassa maassa.
Myös: Tiedon ja kokemuksen vaihto, täydennyskoulutus etc.
Hanketukea ovat lyhyet, 2v yhteistyöhankkeet jotka
toteutuvat vähintään kolmessa maassa ja
monivuotiset 3-5v yhteistyöhankkeet vähintään kuudessa
maassa, myös kulttuuripolitiikan analyysihankkeet ja yhteistyöhankkeet kolmansien
maiden kanssa etc.
Vuonna 2000 Euroopassa toteutui 1500 hanketta, Suomi oli mukana
157 hankkeesa.
Nyt 2007-2012 hankkeita on toteutunut 1100, joista Suomi on
ollut mukana 107 hankkeessa. Yhteensä on saatu saatu 37 Meuroa. Visuaaliset
hankkeet ovat hyvin toteutuneita, museot olleet aktiivisia!
Esimerkkejä: Werstas/ A Taste of Europe, Nykyaika Backlight/
ja Turun Taidemuseo/ Museums in Motion, Lasipalatsin mediakeskus/valokuvia
eurooppalaista identiteetistä kansio nettiin, Valamon konservointiaitos, ANTI-festivaali…
Uusi ohjelmakausi alkaa 2014, sen valmistelu on käynnissä.
2014-2020: oletettavaa on, että hankepohjaiset tuikimuodot
säilyvät, rakenteissa ja rakenteissa tapahtunee muutoksia. EU:n kulttuuribudjettiin
on ehdotettu lisäystä vaikka neuvottelut ovat vaikeat eikä voi tietää
tapahtuuko positiivista kehitystä.
Ehdotettu budjetti on 500Meuroa, ohjelma lisäksi yhdennetään
AV ohjelmaan, josta tavoitellaan synenergiaan etuja.
Tuetaan yhteistyöhankkeita, verkostoita, myyninedistämisfoorumeita,
kirjallisuuden kääntämistä ja edistetään taloutta ja työllisyyttä. Tämä
toteutuu mm. kentän osaamisen kehittäminen toimintamalleja vaihtamalla eri
maiden kesken, esimerkiksi digitaaliteknologiassa,
yleisötyössä. Toimijoiden ja teosten liikkuvuutta tuetaan myös.
Muita rahoitusohjelmia ovat: ESR, Youth in Action, Interreg,
European Cultural Function, MEDIA-ohjelma, Pohjoismaiset ohjelmat, kulttuurin
yhteyspisteet.
Annetaan hakuun neuvoja ja ohjeita.
Tilaa uutiskirje www.ccpnetwork.net
Kirsi Väkiparta
taidesihteeri TKT
Muutoksista ei voi vielä puhua. Joulukuussa laki
vahvistetaan; johtaja tulee hakuun, taideneuvosto nimetään… toiminta alkaa
vuoden alusta.
Määrärahoihin uudistus ei vaikuta, mutta siihen, miten
jaetaan, voi tulla muutoksia.
Nykyisen taidehallinnon tehtävät ovat taidepoliittiset
asiantuntijatehtävät, apurahojen ja avustusten jako, tutkimus ja julkaisutoiminta
ja Suomen taiteen kansainvälisyyden edistäminen.
Tulossopimuksen mukaiset tehtävät ovat parantaa taiteenharjoittamisen
edellytyksiä, lisätä saavutettavuuden tasa-arvoisuutta ja moniarvoisuutta, edistää
taiteenalan kansainvälistä vuorovaikutusta ja liikkuvuutta, tehtäviin kuuluvat
myös taidepolitiikka ja asiantuntijuus.
Eli Kansainvälisyyden tehtävä on keskeisesti tässä sisällä.
Kansainvälistymisen tukeminen on ensisijaisesti ulkomaille suuntautuvaa toimintaa,
mutta se on myös kansainvälistymisen edistymistä. Tämä on ongelma
tilastoinnissa ja koko kv-toimintaan suuntautuvaa rahaa ei voi laskea
tilastoista.
Toimintaa ja tuen väyliä ovat apurahat erityisesti
kansainväliseen toimintaan suomalaisille,
kansainväliseen kulttuuriyhteistyöhön, matka-apurahat,
alueiden matka-apurahat (Keski-Suomi ja Pirkanmaa), residenssiapurahat (Artist
in Residence toiminnassa mukana oleville),
residenssiavustukset käynnistys- ja toimintakuluihin ja
kansainvälisen toiminnan tukemiseen kotimassa. Väyliä ovat myös alueellisten
taidetoimikuntien residenssit (pääasiassa oman alueen taiteilijoille), Kv-yhteistyöhön
keskittynyt läänintaiteilija Pohjanmaalla ja Kv-yhteistyöhankkeet, esim. muotoilun
nowhere-näyttely.
Julkaisu: Suomalaisen muotoilun tulevaisuus ja
kansainvälistyminen -julkaisu
Yritys löytää kv-toiminnan edistämisen keinoja muotoilun
alalta, mutta kannattaa tutustua muidenkin. Lataa uusi julkaisu demos.fi
sivulta!
Kommentti: taiteilija Mikko
Kallio
Taiteilijan toiveita
Kansainvälisyyskoulutus, miten (kuva)taiteilija löytää
yhteistyötahot? Omatoimista, aktiivista toimintaa ulkomailla ei rahoiteta. Taidekenttään
tutustuminen vaatii pitkääkin asumista ulkomailla, miten rahoittaa tämä?
Ulkomailla asuvat tuovat kontakteja myös kotimaahan.
Miten kuvataiteilijan ulkomailla asuminen vaikuttaa apurahan
saamiseen? Uusi tukimuoto työskentelyyn ulkomailla?
Matka-apuraha-aloite myös tutustumismatkoihin!
Spontaanin ruohonjuuritason toiminnan rahoittaminen!
Olisiko museoiden taiteen tuonnin yhteydessä mahdollisuus
edistää nykytaiteen vientiä?
Moderaattori,
taiteilija Markku Arantila: taiteilijat eivät toimi niin suunnitelmallisesti
kuin rahoituskanavat vaativat.
Esa
Kokkonen, I
Yhteistyötä kulttuurialalla
Laaja-alaisesti kansainvälistymistä edistävä organisaatio.
Kansainvälisyys on luonnollisena asiana mukana, ei itseisarvoisena. Säätiö on
perustettu 1994, se on Tampereen kaupungin osakonserni, mutta sivufiliaali
myös Helsingissä. Toimijana olemme alunperinkin valtakunnallisia ja osa
Itämeri-verkostoa. Pyrkimys on edesauttaa konkreettisia hankkeita, kulttuuria
ja kauppaa.
Klub Tampere syntyi Tampereen kulttuuripääkaupungin
pilottiprojektina. Siinä syntyi kuvataiteen alueelta näyttely Pietariin, mukana
Himmelblaun taiteilijoita ja Vesa Varrela.
Laajempi tavoite oli kulttuurialalla toimivien yritysten
(musiikki, taide, muotoilu, käsityö) kansainvälistyminen ja viennin edistäminen.
Tuloksena syntyikin mm. paikallisen kulttuuriviennin konsepti.
Olimme myös OPMn kulttuuriviennin kärkihanke, mutta tämä
linja ei edennyt saada rahoitusta isommille hankkeille ja näyttelyille. Paikallinen
toimija jäi kakkoseksi kansallisten toimijoiden hankkeiden rinnalla.
Sillanrakentajat –hanke, koulutuskonsepti onnistui ok ja nyt alkanut
Vaahto-hanke musiikki ok.
Ehdotus: Räätälöidä tukiohjelmia alue-, paikallislähtöisesti
esim. kaupunkilähtöisesti (kaupunkikulttuurikonseptien tuottaminen). Tähän kannustaminen
myös valtakunnallisin tukivälinein. Musiikki-puoli onnistui hyvin, siinä saimme
pienestä konkreettisia tuloksia
Sillanrakentajat synnytti Agman eli Luovan talouden agentit
ja managerit –yhdistyksen.
Kommentti: taiteilija Johanna
Havimäki, Rajatila
Tiskin toiselta puolelta. Rajatilan projektit ovat yleensä
tapauskohtaisia ja lyhytkestoisia. Vuosien varrella on ollut mm. Venäjä
hankkeita ja Pohjoismaisia hankkeita. Nyt osallistuminen Super Market
taidemessuille Tukholmassa poiki kutsun What a Mess –taidemessuille. Saimme
tukea Pohjoismaiselta kulttuuripisteen liikkuvuusohjelmasta.
Yhteistyötä kehiteltiin mm. internetin kautta.
Kulttuuripiste myöntää matka-avustuksia yksityiselle, ei yhdistyksille.
Jatkossa tullaan hakemaan kulttuuripisteeltä pre-rahoja eli rahoitetaan
tunnustelua. Kulttuuripiste myöntää
rahaa myös tällaiseen.
