Kulttuurikeskiviikon aamupäivä

Referaatit aamupäivän esityksistä

http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/fi/web/pirkanmaa/uutinen/-/news/176076;jsessionid=0420A6D8CA7B348239BAD69162F72AAA?p_p_auth=5C5sYY41

Kaija Suni, projektikoordinaattori Frame

Frame on OKMn tukema säätiö, joka tukee suomalaisen visuaalisen taiteen kansainvälistymistä. Visuaaliseksi taiteeksi on rajattu kuvataide, valokuvataide, mediataide, taidekäsityö, sarjakuvataide ja tässä on paino sanalla TAIDE. Mukana ei ole design tai arkkitehtuuri.

Suni uskoo, että Framestä tulee aktiivinen ja osallistuva toimija, mutta se tulee näkymään pitemmällä tähtäimellä. Framen säädekirjan allekirjoitettiin joulukuussa 2011. Helmikuussa OKMn nimitti hallituksen tunnetuista suomalaisista taiteilijoista, hallituksen puheenjohtaja on Jan Kaila.

Huhti-toukokuussa oli apurahakierros, tällä ensimmäisellä hakukierroksella hakemuksia kertyi 210. Framen valtuuskunnassa mm. Lauri Savisaari Tampereelta.

Kuluvanan syksynä on valittu uusi johtaja, toinen apurahakierros on työn alla ja vakinaisen henkilökunnan rekrytointi on aloitettu. Venetsian kuvataidebiennaali kuuluu Framen tehtäviin, biennaaliin saatiin 40 hakemusta lähinnä Suomesta. Antti Laitinen ja Terike Haapoja edustavat Suomea ensi kesänä.

Taiteilijoiden luetteloimia toimintaodotuksia ovat mm. taiteilijoiden esittely ulkomaalaisille toimijoille, apurahat ja tiedottaminen. Vastauksia on haluttu kysymyksiin mistä tietoa saa, kuinka aktiivinen taiteilija saa olla ja miten lähestyä. Myös toiminta yleisemmin kiinnostaa ja tieto residenssitoiminnasta. Taiteilija on tervetullut käymään kylässä ja verkkosivuilta löytyy tietoa tarkemmin. Frame järjestää kuraattorivierailuja kuraattorin toiveiden mukaan. Kuraattoreilla on monesti hyvin tarkka käsitys siitä mitkä taiteilijat kiinnostavat, se on syy miksi  uusia taiteilijoita ei ole helppo saada mukaan. Portfolioarkiston kohtalo? Vanhentunut se on,  kohtalo on toistaiseksi avoinna.

Framen tehtäviin kuuluvat apurahojen ja tukien jako ja tähän liittyvät neuvontapalvelut, tueka on luvassa niin suomalaisille kuin ulkomaisille taiteilijoille, hakijoina voivat olla myös instituutit, museot, galleriat ja muut toimijat. Tehtäviä ovat myös asiantuntijapalvelut, taiteilija- ja kuraattoriresidenssit, Venetsian biennaali ja uutena tiedotustoiminta ja viestintä kotimaassa ja ulkomailla.

Esimerkkejä tuettavista hankkeista ovat ulkomailla järjestettävä näyttely, muu visuaaliseen taiteeseen liittyvä tapahtuma, julkaisujen käännökset, matka ja majoituskulut (ei päivärahoja), teosten kuljetus ja asiantuntijavierailujen kulut

Huomattavaa: Laatua korostetaan arvioitaessa hakemuksia, yhteistyökumppani ulkomailla on merkittävä ja luotettava.

office@frame-fund.fi ilmoittaudu spostilistalle!

www.frame-fund.fi

Kommentti: museonjohtaja Taina Myllyharju, Tampereen Taidemuseo

Framesta tieto ei ole kulkenut. Museot mainitaan uusina Frame hakijoina, mutta mihin museot voivat hakea, kun enää ei juuri viedä näyttelyitä ulkomaille. Rahaa toimintaan ei enää ole, se menee ihmisiin ja seiniin. Kehitys on yhtäläinen ympäri Suomea. Tiedottamisen kautta toivoisin rohkaista hakemiseen.

Museoiden ja gallerioiden henkilökunta ei ole voinut hakea esim. New Yorkiin. Positiivisia asioita tapahtuu Pirkanmaalta, pitäisi myös edistää niin, että päätöksenteko ei keskity  vain Helsinkiin.

Muutoksia on myös museokentässä. Valtion taidemuseon säätiö toteutuu, miten siinä käy taidemuseoalan kehittämisen? Miten onnistuu taidemuseoiden asioista puhuminen? Taidemuseoväellä on kapinahenkeä on ja omavetoisesta yhteistyöstä on sovittukin.

Taike tulee, alueellisten taidetoimikunnan tehtävät muuttuvat, miten tieto kulkee jatkossa? Tästähän myös taiteilijat huolestuneita.

Riikka Leskinen CIMO

EUn kulttuurirahoituskanavat keskittyvät puhtaasti kansainvälisiin asioihin.

Seuraavan ohjelmakauden seitsemän vuoden sykli alkaa 2014. Kulttuuriohjelma keskittyy kulttuuriorganisaatioihin (keskityn tässä esityksessä tähän), muut ohjelmat ovat Grundtvig ja kansalaisten Eurooppa. Yhteistä näille on, että tuetaan eurooppalaisia yhteistyöhankkeita jotka toteutuvat eurooppalaisella kulttuurialueella.

CIMO:n tehtäviä olet näistä ohjelmista tiedottaminen, Nordplus ohjelmat, apurahaohjelmat ja työharjoittelut, suomen kielen opetus ja kulttuuri ulkomailla ja kirjallisuuden kääntäminen.

Kulttuuriohjelmasta myönnetään rahaa kulttuuriorganisaatioille, yhdistyksille, taidemuseoille ym ym Tekemämme selvityksen mukaan osarahoitus, joka on 50-60% on,  onnistuu hyvin myös pienemmillekin toimijoille. Ohjelmassa ei ole kiintiöitä eri taiteenaloille tai eri maille. Hankkeet arvioidaan Brysselissä. AV-aloille on ollut kuluvalla kaudella oma ohjelmansa. Cultural Contact Points, annetaan neuvontaa tiedotuspisteissä joka maassa.  Ohjelma kattaa 37 maata: EU, ehdokasmaat ja Eta.

Tuettavia aloja ovat liikkuvuus, levityksen edistäminen ja kulttuurien välinen vuoropuhelu sekä teosten ja tapahtumien luominen yhteistuotantona. Tärkeää tässä on hankkeen laaja-alaisuus! Esimerkiksi toteutuu useammassa maassa.

Myös: Tiedon ja kokemuksen vaihto, täydennyskoulutus etc.

Hanketukea ovat lyhyet, 2v yhteistyöhankkeet jotka toteutuvat vähintään kolmessa maassa ja

monivuotiset 3-5v yhteistyöhankkeet vähintään kuudessa maassa, myös kulttuuripolitiikan analyysihankkeet ja yhteistyöhankkeet kolmansien maiden kanssa etc.

Vuonna 2000 Euroopassa toteutui 1500 hanketta, Suomi oli mukana 157 hankkeesa.

Nyt 2007-2012 hankkeita on toteutunut 1100, joista Suomi on ollut mukana 107 hankkeessa. Yhteensä on saatu saatu 37 Meuroa. Visuaaliset hankkeet ovat hyvin toteutuneita, museot olleet aktiivisia!

Esimerkkejä: Werstas/ A Taste of Europe, Nykyaika Backlight/ ja Turun Taidemuseo/ Museums in Motion, Lasipalatsin mediakeskus/valokuvia eurooppalaista identiteetistä kansio nettiin, Valamon konservointiaitos, ANTI-festivaali…

Uusi ohjelmakausi alkaa 2014, sen valmistelu on käynnissä.

2014-2020: oletettavaa on, että hankepohjaiset tuikimuodot säilyvät, rakenteissa ja rakenteissa tapahtunee muutoksia. EU:n kulttuuribudjettiin on ehdotettu lisäystä vaikka neuvottelut ovat vaikeat eikä voi tietää tapahtuuko positiivista kehitystä.

Ehdotettu budjetti on 500Meuroa, ohjelma lisäksi yhdennetään AV ohjelmaan, josta tavoitellaan synenergiaan etuja.

Tuetaan yhteistyöhankkeita, verkostoita, myyninedistämisfoorumeita, kirjallisuuden kääntämistä ja edistetään taloutta ja työllisyyttä. Tämä toteutuu mm. kentän osaamisen kehittäminen toimintamalleja vaihtamalla eri maiden kesken, esimerkiksi  digitaaliteknologiassa, yleisötyössä. Toimijoiden ja teosten liikkuvuutta tuetaan myös.

Muita rahoitusohjelmia ovat: ESR, Youth in Action, Interreg, European Cultural Function, MEDIA-ohjelma, Pohjoismaiset ohjelmat, kulttuurin yhteyspisteet.

Annetaan hakuun neuvoja ja ohjeita.

Tilaa uutiskirje www.ccpnetwork.net

Kirsi Väkiparta taidesihteeri TKT

Muutoksista ei voi vielä puhua. Joulukuussa laki vahvistetaan; johtaja tulee hakuun, taideneuvosto nimetään… toiminta alkaa vuoden alusta.

Määrärahoihin uudistus ei vaikuta, mutta siihen, miten jaetaan, voi tulla muutoksia.

Nykyisen taidehallinnon tehtävät ovat taidepoliittiset asiantuntijatehtävät, apurahojen ja avustusten jako, tutkimus ja julkaisutoiminta ja Suomen taiteen kansainvälisyyden edistäminen.

Tulossopimuksen mukaiset tehtävät ovat parantaa taiteenharjoittamisen edellytyksiä, lisätä saavutettavuuden tasa-arvoisuutta ja moniarvoisuutta, edistää taiteenalan kansainvälistä vuorovaikutusta ja liikkuvuutta, tehtäviin kuuluvat myös taidepolitiikka ja asiantuntijuus.

Eli Kansainvälisyyden tehtävä on keskeisesti tässä sisällä. Kansainvälistymisen tukeminen on ensisijaisesti ulkomaille suuntautuvaa toimintaa, mutta se on myös kansainvälistymisen edistymistä. Tämä on ongelma tilastoinnissa ja koko kv-toimintaan suuntautuvaa rahaa ei voi laskea tilastoista.

Toimintaa ja tuen väyliä ovat apurahat erityisesti kansainväliseen toimintaan suomalaisille,

kansainväliseen kulttuuriyhteistyöhön, matka-apurahat, alueiden matka-apurahat (Keski-Suomi ja Pirkanmaa), residenssiapurahat (Artist in Residence toiminnassa mukana oleville),

residenssiavustukset käynnistys- ja toimintakuluihin ja kansainvälisen toiminnan tukemiseen kotimassa. Väyliä ovat myös alueellisten taidetoimikuntien residenssit (pääasiassa oman alueen taiteilijoille), Kv-yhteistyöhön keskittynyt läänintaiteilija Pohjanmaalla ja Kv-yhteistyöhankkeet, esim. muotoilun nowhere-näyttely.

Julkaisu: Suomalaisen muotoilun tulevaisuus ja kansainvälistyminen -julkaisu

Yritys löytää kv-toiminnan edistämisen keinoja muotoilun alalta, mutta kannattaa tutustua muidenkin. Lataa uusi julkaisu demos.fi sivulta!

Kommentti: taiteilija Mikko Kallio

Taiteilijan toiveita

Kansainvälisyyskoulutus, miten (kuva)taiteilija löytää yhteistyötahot? Omatoimista, aktiivista toimintaa ulkomailla ei rahoiteta. Taidekenttään tutustuminen vaatii pitkääkin asumista ulkomailla, miten rahoittaa tämä? Ulkomailla asuvat tuovat kontakteja myös kotimaahan.

Miten kuvataiteilijan ulkomailla asuminen vaikuttaa apurahan saamiseen? Uusi tukimuoto työskentelyyn ulkomailla?

Matka-apuraha-aloite myös tutustumismatkoihin!

Spontaanin ruohonjuuritason toiminnan rahoittaminen!

Olisiko museoiden taiteen tuonnin yhteydessä mahdollisuus edistää nykytaiteen vientiä?

Moderaattori, taiteilija Markku Arantila: taiteilijat eivät toimi niin suunnitelmallisesti kuin rahoituskanavat vaativat.

Esa Kokkonen, Itämeri-instituutti 

Yhteistyötä kulttuurialalla

Laaja-alaisesti kansainvälistymistä edistävä organisaatio. Kansainvälisyys on luonnollisena asiana mukana, ei itseisarvoisena. Säätiö on perustettu 1994, se on Tampereen kaupungin osakonserni, mutta sivufiliaali myös Helsingissä. Toimijana olemme alunperinkin valtakunnallisia ja osa Itämeri-verkostoa. Pyrkimys on edesauttaa konkreettisia hankkeita, kulttuuria ja kauppaa.

Klub Tampere syntyi Tampereen kulttuuripääkaupungin pilottiprojektina. Siinä syntyi kuvataiteen alueelta näyttely Pietariin, mukana Himmelblaun taiteilijoita ja Vesa Varrela.

Laajempi tavoite oli kulttuurialalla toimivien yritysten (musiikki, taide, muotoilu, käsityö) kansainvälistyminen ja viennin edistäminen. Tuloksena syntyikin mm. paikallisen kulttuuriviennin konsepti.

Olimme myös OPMn kulttuuriviennin kärkihanke, mutta tämä linja ei edennyt saada rahoitusta isommille hankkeille ja näyttelyille. Paikallinen toimija jäi kakkoseksi kansallisten toimijoiden hankkeiden rinnalla. Sillanrakentajat –hanke, koulutuskonsepti onnistui ok ja nyt alkanut Vaahto-hanke musiikki ok.

Ehdotus: Räätälöidä tukiohjelmia alue-, paikallislähtöisesti esim. kaupunkilähtöisesti (kaupunkikulttuurikonseptien tuottaminen). Tähän kannustaminen myös valtakunnallisin tukivälinein. Musiikki-puoli onnistui hyvin, siinä saimme pienestä konkreettisia tuloksia

Sillanrakentajat synnytti Agman eli Luovan talouden agentit ja managerit –yhdistyksen.

Kommentti: taiteilija Johanna Havimäki, Rajatila

Tiskin toiselta puolelta. Rajatilan projektit ovat yleensä tapauskohtaisia ja lyhytkestoisia. Vuosien varrella on ollut mm. Venäjä hankkeita ja Pohjoismaisia hankkeita. Nyt osallistuminen Super Market taidemessuille Tukholmassa poiki kutsun What a Mess –taidemessuille. Saimme tukea Pohjoismaiselta kulttuuripisteen liikkuvuusohjelmasta.

Yhteistyötä kehiteltiin mm. internetin kautta. Kulttuuripiste myöntää matka-avustuksia yksityiselle, ei yhdistyksille. Jatkossa tullaan hakemaan kulttuuripisteeltä pre-rahoja eli rahoitetaan tunnustelua.  Kulttuuripiste myöntää rahaa myös tällaiseen.