Rensujeffin tutkimuksen
ilmestymisestä on aikaa muutama kuukausi. Juuri nyt taiteilijat keskustelevat mitä edunvalvonnan asioita, ja missä järjestyksessä, pitäisi saada tulevaan
hallitusohjelmaan. Sillä, että keskustelu alkaa aina uudelta pöydältä
ja runsaana, on puolensa. Huono puoli taas on, ettei perustelujen
rakentamiselle juuri ole riittävästi aikaa. Hyviä ideoita on paljon.
Rensujeffin tutkimuksen mukaan suomalaisia taiteilijoita ja
taiteen tukea on seurattu säännöllisesti. Tuen määrää ja toimivuutta ei
arvioida laajemmassa, esimerkiksi Pohjoismaisessa, yhteydessä.
Säännöllisen vertailun tarkastelunäkökulmiakin voisi olla useampia:
sosiaaliturva, eläketurva, sosiaalinen asema, käteen jäävä ansiotulo ja sen todellinen rakentuminen.
Rensujeffin tutkimuksen taiteilija on saanut valtion
apurahaa. Sen sijaan tutkimuksessa ei eritellä, onko kyseessä matka-, kohde-
tai työskentelyapuraha. Tutkimuksessa ei myöskään huomioida ammatinharjoittamisen todellisia kustannuksia. Kustannukset vaihtelevat eri
taiteen aloilla.
Rensujeff esittää, että suomalaisen kuvataiteilijan ansio on suoraan riippuvainen apurahoista. Tutkimus tarkentaa uskomusta taiteilijoiden määrän hallitsemattomasta kasvusta. Taiteilijamäärän kasvu on
suhteessa väestömäärän yleiseen kasvuun, eikä ole ollut sitä suurempaa.
Kuvataiteen perinteisten alojen tekijöiden määrä on pysynyt vakiona. Nousu on
kohdentunut ryhmään ”muut taiteilijat”.
Kevään edunvalvonnan puheenaihe on pohjoismaisen
MU-järjestelmän edistäminen. Siinä on kyse palkkion ja teoksen käyttökorvauksen
maksamisesta taiteilijoille museonäyttelyn yhteydessä. Rahaa annetaan museoille jaettavaksi niille taiteilijoille, jotka pitävät museossa näyttelyn.
Pohjoismaisen hyvä idea. Mutta miksi tehdä vuosikymmeniä jatkuvaa raportointia,
vertailua ja tutkimusta, josta saatuja tuloksia ei käytetä missään?
Näitä kivoja ideoita voidaan toteuttaa muutenkin.
Valtionavustukset
"Prosentti rakennuskustannuksista taiteeseen" –hankkeille
380 000 euroa = 17
apurahavuotta
Kulttuurin
matkailullinen tuotteistaminen
700 000 euroa = 32
apurahavuotta
Suomen
ulkomailla toimivien instituuttien kulttuurivienti- ja kehittämishankkeet
600 000 euroa = 27
apurahavuotta
Taiteenalojen
tiedotuskeskusten toiminta ja ulkomaille suunnatut kulttuurilehdet
3 887 000 euroa
= 177 apurahavuotta
Taiteen ja
kulttuurin kehittämishankkeet kunnissa ja alueilla
1 000 000 euroa = 45
apurahavuotta