Olen päättömän retkahtanut Aamulehden pääkirjoituksiin. Lehti viettelee samalla vastaansanomattomuudella mitä Hannele Lauri maitokauppaostoksineen Spede Pasasen rautakaupassa. Veteläksi kävin jälleen perjantaina Guggenheimia käsitelleen kirjoituksen edessä.
http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset/1194741196398/artikkeli/helsinki+valitsi+luuserin+unelman.html
"Pyllyilkäämme täällä Impivaarassa vielä". Pirkanmaalaisaviisin sanomalehtiuudistuksessa kolumni ja pääkirjoitus ovat tulleet yhdeksi. Se on pyörryttävän vapauttavaa, suorastaan mullistavan nerokasta. Ei ole mitään väliä mitä kirjoitetusta ymmärtää, koska kirjoitetussa ei ole mitään mitä siitä voisi tajuta. Tämä ajattelun taivaallisen vapaa lento on tulessapalava totuus.
"Sopivan matkan päästä on helppo nähdä, että Helsinki valitsi luuserin unelman. Sen rinnalla Tampereen raikkaat keskustavisiot näyttäytyvät metropolin arvoisina, juuri kuten avarakatseiselle kakkoskaupungille kuuluukin."
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194740913033/artikkeli/taas+vauhdikas+arkkitehtien+visio+tampereelle+juoksurata+ratinan+kattojen+ylle+.html
Aamulehti rakkaani, ansiotasi on - surrealistien mottoa mukaillen - että aamiaispöydässäni kohtasivat nämäkin, helsinkiläinen ompelukone Guggenheim ja tamperelainen sateenvarjo Ratinanranta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti